Luontokerhokuulumisia Littoisista

Littoisten monitoimitalolla Kaarinassa kokoontuva lasten luontokerho on puuhannut kevään aikana monenlaista mukavaa!

Teksti: Inna Laitolahti-Jalava ja Milla Aalto

Kuvat: Inna Laitolahti-Jalava

Aurinkoisena mutta tuulisena helmikuun päivänä tehtiin kerhoporukan kanssa retki Littoistenjärven saareen. Mukana oli myös kerhon maskottikoira Kaneli. Oltiin yhtä hymyä.

Lumituiskuisena ja kovin tuulisena kerhopäivänä lähdettiin ulos etsimään tiaisia. Retkellä keskusteltiin siitä, miten linnut toimivat kurjalla säällä. Yksi ainokainen rohkea talitintti onnistuttiin näkemään! Sen jälken siirryttiin sisätiloihin, tutustuttiin vähän lisää tiaisten maailmaan ja askarteltiin omat linnut - ja tietysti laulettiin.

Sadepäivänä kuunneltiin sisällä radio-ohjelmaa käärmeistä, katsottiin niistä kuvia, keskusteltiin ja piirrettiin. Käärmekuvista tuli aika hienoja!

Peruskoulun 1.-3.-luokkalaisille suunnattu luontokerho Littoisissa kokoontuu kevätlukukauden aikana tiistaisin. Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piirin muut kerhot toimivat Turussa ja Raisiossa. Uudet kerholaiset ovat lämpimästi tervetulleita mukaan! Maalis-huhtikuun vaihteen jälkeen kerhoihin liittyneiden osallistumismaksu loppukeväälle on vain 15 euroa.

#yhdessäluontoon

Lähde mukaan viikonloppuretkelle Kurjenrahkaan!

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri järjestää nuorille suunnatun viikonloppuretken Kurjenrahkan kansallispuistossa kolmantena Kevätseuranta-viikonloppuna 7.-9.4. 

Tarjolla on hieno mahdollisuus päästä havainnoimaan teerien soidinta, pöllöjen huhuilua ja muita kevään merkkejä suo- ja metsäluonnossa. Majoitumme ja ruokailemme mukavasti Rantapihan mökissä, joten retki ei aseta juurikaan vaatimuksia varusteille.

© Katariina Riipinen

Retkelle lähdetään perjantai-iltana Kurjenpesän luota klo 17:30 aikaan siirtymällä noin 2 km päähän majoituspaikalle. Majoittautuminen ja yhteisruokailut järjestyvät Savojärven rannassa sijaitsevassa Rantapihan päärakennuksessa. Lauantaina halukkaat voivat suunnata jo aamuvarhaisella lintuja tarkkailemaan, ja myöhemmin päivällä patikoidaan osallistujien toiveiden mukaan kansallispuiston reiteillä leppoisasti luontoa havainnoiden. Sunnuntaina lähdetään kotimatkalle.

Retki ajoittuu sopivasti Kevätseurannan kolmannelle seurantaviikonlopulle, ja kiinnitämmekin erityisesti huomiota seurantalajien havainnointiin. Teerien soidin on vauhdissa huhtikuussa, sammakot ovat kudulla ja matelijat ryömivät esiin talvikoloistaan. Retkellä on helppo suorittaa myös luonnonharrastusmerkki Pihkan tehtäviä kokeneempien harrastajien avulla.

Osallistumismaksu on Luonto-Liiton jäsenille 15 €, muille 20 €. Maksulla katetaan Rantapihan vuokra ja yhteisruokailut. Hintaan sisältyvät myös henkilötapaturmavakuutus sekä mahdolliset lainavarusteet. Kulku retkikohteeseen ja takaisin tapahtuu omakustanteisesti matkahuollon busseilla tai kimppakyydeillä. Sopiva bussivuoro Kurjenrahkaan lähtee Turun linja-autoasemalta perjantai-iltana klo 17. Bussi saapuu Kuhankuonon pysäkille noin klo 17:25. Paluubussi Turun suuntaan ohittaa saman pysäkin lauantaina klo 14:37 ja on puolisen tuntia myöhemmin Turussa.

Retki on suunnattu nuorille (noin 15-29-vuotiaille). Osallistuminen ei edellytä aiempaa retkeilykokemusta tai erikoisempia varusteita. Kevyelläkin makuupussilla pärjää lämpimässä mökissä, ja omia eväitä tarvitaan vain päiväpatikoille. Lämpimät vedenpitävät vaatteet ja jalkineet sekä oma reppu tai rinkka ovat kuitenkin tarpeen. Lisätietoa varusteista lähetetään ilmoittautuneille ennen retkeä.

Ilmoittaudu retkelle viimeistään 3.4. sähköpostitse osoitteeseen vasp[ät]luontoliitto[piste]fi. Kerro ilmoittautuessasi nimesi, syntymävuotesi ja puhelinnumerosi, kaipaatko mahdollisesti joitakin varusteita lainaan, tuletko retkelle bussilla vai autokyydillä (jos tulet omalla autolla, mahtuuko mukaasi kimppakyytiläisiä) ja onko sinulla erityisruokavaliota tai muuta sellaista seikkaa, mikä retken järjestäjien olisi hyvä tietää.

#kevätseuranta #yhdessäkevääseen #yhdessäluontoon

Ensimmäisiä Kevätseuranta-havaintoja metsästämässä

Retkikuulumisia Kevätseurannan avausviikonlopulta Turusta

Teksti ja kuvat: Milla Aalto

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri avasi Kevätseuranta-kampanjan Turun seudulla viime lauantaina – miten muutenkaan kuin retkeilyn merkeissä. Retkikohteeksi valittiin Friskalanlahti, ja kevätretkille epätyypillisesti liikkeelle lähdettiin vasta illalla auringon tehdessä jo laskuaan, sillä Kevätseuranta-lajien ohella haluttiin päästä havainnoimaan myös pöllöjen soidinta.

Retkelle lähdettiin Friskalantien bussipysäkiltä, ja suurin osa retkiporukasta tapasikin toisensa jo linja-autossa. Varhaisimpia Kevätseuranta-lajeja etsimään lähti peräti kymmenkunta nuorta. Sää oli mitä loisteliain keväiseen retkeilyyn ja pöllöjen kuunteluun. Aurinko oli paistanut koko päivän liki pilvettömältä taivaalta ja sulattanut jäitä ja lumia reippaasti soliseviksi kevätpuroiksi. Ilma oli vielä illallakin leuto ja miltei tyyni.

Laskeva aurinko värjäsi maiseman oranssinhehkuiseksi, ja täysikuu häämötti jo taivaalla, kun retkiporukka lähti matkaan kohti Friskalanlahden lintutornia. Laidunten ja rantaniittyjen poikki vievä hiekkatie oli paikoin märkä ja mutainen, paikoin yhä aivan jäässä. Niityillä oli hiljaista – havaintolistalle kertyi vain variksia ja jokunen reippaasti laulava talitiainen. Kevätmuuttajia ei vielä näkynyt.

Seikkailimme osittain veden alle jääneitä pitkospuita pitkin lintutornille ja ryhdyimme kiikaroimaan. Lahti oli rantoja myöten jäässä, eikä uusia lintuhavaintoja tehty. Sen sijaan taivaalla riitti ihasteltavaa, kun auringonlaskun leimu vain syveni ja kuu nousi korkeammalle. Tornilla kuuntelimme myös pöllöäänitteitä, jotta osaisimme retken seuraavalla osiolla tunnistaa mahdolliset äänihavainnot.

Kun aurinko oli painunut mailleen ja yöalkoi sinertyä, laskeuduimme alas tornista ja suuntasimme metsän pimeyteen. Lumen ja täysikuun ansiosta puidenkin alla näki onneksi kävellä enimmäkseen ilman lisävaloa. Otsalamppuja tarvittiin oikeastaan vain lumettomilla osuuksilla ja retken lopulla.

Nousimme metsikköisen mäen yli, kuljimme pikkutietä pellon poikki ja pujahdimme toiseen metsään. Pidimme useita kuuntelutaukoja, mutta ainoat äänet olivat etäinen liikenteen kohina ja seudun koirien satunnaiset haukut. Jossain vaiheessa pari mustarastasta alkoi hätääntyneenä hälytellä havaittuaan outoja hiippareita metsässään.

Kiertelimme polkuja yrittäen siirtyä pikkuhiljaa kohti lahden rantaa, mutta lähestyessämme metsän laidalla sijaitsevaa asuinaluetta törmäsimme yllättäen metsää halkovaan verkkoaitaan, joka esti pääsyn loogisinta reittiä alas rantatielle. Pimeys sakeni ja suunnistaminen vaikeutui, joten lopetimme oikopolun etsimisen. Palasimme omia jälkiämme takaisin ja suuntasimme rantaan vievälle pikkutielle toista kautta.

Jäimme toviksi rannan tuntumaan kuuntelemaan, josko Rauvolanlahden puolelta kantautuisi Katariinanlaakson lehdossa asustavien lehtopöllöjen huhuilua. Mitään ei kuitenkaan vieläkään kuulunut. Kun pöllöt pysyivät vaiti ja metsä ympärillämme alkoi olla säkkipimeä, kiinnitimme huomiomme jälleen taivaalle. Yö oli tähtikirkas, eikä valosaastetta ollut liikaa haittaamassa taivaankannen tarkkailua.

Paluumatkalla takaisin bussipysäkille piti laittaa vähän reippaammin töppöstä toisen eteen, jotta ehdittiin sopivasti ohi kulkevan bussin kyytiin, eikä tarvinnut jäädä odottelemaan seuraavaa vuoroa, joka olisi tullut vasta tunnin päästä. Aiemmin märkänä lillunut muta oli tietysti yön tullen vetäytynyt jäähän, joten turvallisimmin kulku kävi nyt piennarta pitkin.

Vielä tällä retkellä ei saatu havaintoja Kevätseurannan lajeista, ja pöllöt pysyivät optimaalisista sääolosuhteista huolimatta tänään vaiti. Niinpä taivaan tapahtumat – hulppea auringonlasku, hohtava täysikuu sekä tähdet – varastivatkin show’n. Eihän se toki mitään haitannut. Jo pelkkä keväisen illan kostea tuoksu ja pimeässä metsässä kulkeminen loivat mahtavan luontoelämyksen.

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri jäjestää lisää Kevätseuranta-retkiä maalis-huhtikuun aikana. Tiedot tulevista retkistä päivitetään piirin tapahtumakalenteriin.

Teksti on julkaistu alun perin Kevätseurannan blogissa.