29.11.2016

Luontoarvokartoitusta Liedon kuntametsissä

Tiedote 29.11.2016

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri herätteli menneen kesän aikana metsäinventointitoimintaa ”Lähimetsät haltuun!” -kampanjan puitteissa. Kartoitimme kohteita Liedon kuntametsissä yleisten luontoarvojen sekä velvoittavien lakikohteiden osalta tuottaen tietoa paitsi piiriaktiivien käyttöön, myös suoraan kunnalle.

Inventointikohteet olivat suurilta osin kalliomännikköä, jota halkovat kosteammat, kuusivaltaiset alueet sekä pienialaiset suot. Puusto oli paikoin vanhaa. Useille metsille olivat tyypillisiä kilpikaarnamännyt, järeät mäntylahopuut sekä maaston muotojen mukaan vaihtelevat pienelinympäristöt, ja kartoituksissa rajattiin useita metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä.

Lisäksi havaittiin muutamia uhanalaisia lajeja ja löydettiin liito-oravan lisäntymis- ja levähdyspaikka. Kartoitusten pohjalta esitimme suojeltavaksi kahta kalliomännikköaluetta.

Lisätiedot:

Katariina Vuorinen, varapuheenjohtaja, Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri ry.
katariina.e.vuorinen [ät] utu [piste] fi

25.11.2016

Älä osta mitään - älä osta tonttua!

Teksti ja kuvat: Silja Aalto

Tontut taitavat olla taas muotia. Ainakin niitä näkee nyt lähes kaikissa tavarataloissa ja lahjatavaramyymälöissä. Ja ovathan ne kieltämättä todella sympaattisia. Melkein omaankin torppaan haluaisi kotihaltijan piristämään synkkiä iltoja.

Tonttumarkkinoilla on kuitenkin ilmeinen ongelma. Laadukkaammat lähellä tuotetut käsityötuotteet ovat selvästi nuorisobudjetin ulkopuolella, kun taas huomattavan edulliset tuotteet ovat peräisin halvan tuotannon maista. Niiden valmistus ja kuljetus ei ole ympäristöystävällistä, ja tuotannon eettisiä lähtökohtia on vaikea selvittää. 

Ongelman voi ratkaista askartelemalla itse omat tonttunsa. Samalla saa kierrätettyä vanhoja materiaaleja. Itse tehty on myös lahjatavarana aina persoonallinen ja kaunis.


Ohje: Askartele tonttu kierrätysmateriaaleista

Etsi puhdas lasipurkki. Purkin koko ratkaisee, kuinka pulskan tontun saat. Valitse purkin etupuoleksi kohta, jossa on etiketti.

Kierrä piippurassia tai rautalankaa purkin suulle, ja nosta piippurassin päät purkin edestä ja takaa pystyyn ylös. Kierrä ylhäällä olevat päät yhteen. Piippurassin pituus määrää hiippalakin korkeuden.

Jos piippurassia tai rautalankaa ei ole, voit rullata kartongista kartion ja teipata sen purkin suulle. Kartio kannattaa laittaa hieman kallelleen taaksepäin.

Valitse pari reikäisiä vanhoja sukkia, joiden väri sopii tontun vaatetukselle. Sukat voivat tietysti olla myös eri paria.

Tontun haalari: Leikkaa sukan varsi pois kantapään kohdalta. Pue sukka lasipurkin päälle alakautta. Sukan varpaiden kohta jää purkin alle.

Hiippalakki: Pue toinen sukka lasipurkin päälle yläkautta. Sukanvarren yläreunasta tulee tontun lakin alareuna. Leikkaa sukan päästä ylimääräinen kangas pois niin, että sukkaa riittää hieman piippurassin tai kartongin yli. Ompele hiippalakki neulalla ja langalla takaa kiinni. Hienoimman tuloksen saat kieputtamalla kankaan ensin kierteelle/rullalle, jonka sitten kiinnität ompeleilla. Lakki kannattaa kiinnittää takaa muutamalla pistolla haalarin reunan päälle.

Parta: Parran voi tehdä vaikkapa villasta, villalangasta tai vanhan vaatteen karvareunuksesta. Minulla sattui olemaan kaapissa lukioaikoina ostettu hopeanvärinen tekoparta, jota emme tulisi enää ikinä tarvitsemaan. Ensimmäisen esimerkkitontun parta on leikattu siitä. Toisen partaan kokeilin omia hiuksiani, mutta niiden liimaaminen oli hyvin vaikeaa. (Esimerkkitonttujen kuvat alla.)

Kasvot voi toteuttaa kahdella tavalla:

Yksinkertaisempi vaihtoehto on liimata parta suoraan etupuoleksi valittuun etikettiin läpinäkyväksi kuivuvalla askarteluliimalla. Huomioi, että pipo lasketaan lopuksi ”silmille”, eli parran yläreunan päälle. Pipon reunan alta pilkistävän nenän voi tehdä vaikka puuhelmestä.

Luovempi vaihtoehto on värjätä soikea pala paperia ihon väriseksi, ja piirtää siihen suu. Kasvopaperi liimataan purkin etukylkeen. Sen jälkeen partaa asetellaan suun alle ja pieninä paloina myös viiksiksi suun yläpuolelle. Lopuksi nenä liimataan viiksien päälle.

Lisävinkkejä:

Kuvien suuremmalla tontulla on myös kädet. Ne muodostuvat yhdestä piippurassista, joka on kiinnitetty takaa kartonkikartion reunan alle ennen vaatteiden pukemista. Sukasta pois leikatusta ylimääräisestä palasta on kiedottu hihat, jotka on ommeltu käden alapuolelta kiinni.

Näiden tonttujen nenät eivät ole valmiita helmiä. Ne on tehty leikkaamalla aikakauslehdestä parin neliösentin kokoinen ruutu ihon väristä paperia (esim. valokuvasta jonkun henkilön posken kohdalta). Paperin kääntöpuolelle on levitetty liimaa, jonka jälkeen se on rytätty nenän muotoon. Kun paperimyttyä puristaa hetken, se kuivuu muotoonsa.

Myös tontun kasvot voi tietenkin leikata vaikka kokonaan lehtikuvasta, ja liimata vain parran ja nenän valmiiseen naamaan.

Tontut kotitekoisen kierrätyskynttilän valossa.
Kaksi erilaista kierrätysmateriaalitonttua.


























Tänään vietetään Älä osta mitään -päivää. Kiinnittäkäämme kaikki huomiota ostopäätöksiimme tulevan juhla- ja lomakauden aikana. Lisää kierrätystä ja askartelua luvassa Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piirin jouluaskarepajassa Koroisten kahvilalla 2.12. Muista ilmoittautua mukaan 28.11. mennessä!

#äläosta #äom #blackfriday #kestäväjoulu #krääsätönjoulu

20.11.2016

Tervetuloa piirin 40-vuotisjuhliin!

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri kutsuu kaikki jäsenensä mukaan juhlimaan piirin 40-vuotismerkkipäivää 10.12.2016.

Juhliin ovat tervetulleita myös muut piirin toiminnasta kiinnostuneet nuoret, piirin entiset aktiivit, Luonto-Liiton muiden piirien jäsenet ja keskustoimiston väki.

Tilaisuus järjestetään Kaarinassa Tuorlan rantasaunalla (karttalinkki) klo 17–21. Kokoonnumme ennen kello viittä Tuorlan majatalon luona (Tuorlantie 1 E, 21500 Kaarina) ja kävelemme yhdessä juhlapaikalle. Tuorlaan pääsee sekä Turun että Paimion suunnasta Föli-busseilla 700–701 ja 703–709.

Illan ohjelmaan kuuluu herkkujen grillailua laavulla, pelejä ja leikkejä, juhlavia puheita, palkintoja ansioituneille piirin jäsenille, menneiden vuosikymmenten muistelua, tähtitaivaan havainnointia (jos taivas on kirkas) ja illan päätteeksi saunomista, lumihankiuintia (jos lunta on) sekä hengailua ja napostelua saunatuvassa. Kovat tyypit voivat jäädä laavulle yöksi (huom. oma talvimakuupussi ja -alusta mukaan).

Ilmoittautumiset 3.12. mennessä osoitteeseen vasp[ät]luontoliitto.fi.


Kerro ilmoittautumisen yhteydessä syntymävuotesi ja mahdolliset erityisruokavaliosi. Piiri tarjoaa nuotiogrilliruuat ja naposteltavat, alkumaljan ja lämmintä juotavaa. Vapaaehtoisen osallistumismaksun voi halutessaan maksaa paikan päällä käteisellä lahjoituspurkkiin. Omia eväitä voi myös tuoda tullessaan. Tilaisuudessa ei tarjoilla alkoholijuomia, eikä juhlapaikalla sovi esiintyä päihtyneenä. 

Pukukoodi: lämpimät talviulkoiluvaatteet (kaikille) + uima-asu ja pyyhe (mikäli aikoo saunoa)

18.10.2016

Tänä syksynä Luonto-Liitto kutsuu lähtemään yhdessä luontoon


Syksy on parasta aikaa luontoretkeilylle. Metsät, suot ja rannat ovat täynnä upeita värejä ja kirpeitä tuoksuja kasvien pukeutuessa syysasuun. Lintujen muutto on upeaa seurattavaa, ja soilta tai metsistä voi löytää esimerkiksi karpaloita tai sieniä.

Luonto-Liiton toiminta on mainio väylä tutustua retkeilyyn tai aloittaa uusi luontoharrastus, saada tietoa ja rohkaisua ja tavata muita samanhenkisiä ihmisiä. Pyydä kaverisi, lapsesi, kummilapsesi tai kuka tahansa sinulle läheinen lapsi tai nuori mukaan vaikkapa retkelle lähimetsään, tutustumaan Luonto-Liiton toimintaan ja liittymään jäseneksi.

Liittymällä nyt saatte vuoden 2017 jäsenyyden maksutta. Luonto-Liiton jäsenetuihin kuuluu Sieppo- tai Nuorten luonto -lehti kotiin kannettuna, alennuksia järjestön tapahtumista ja materiaaleista sekä etuja ja alennuksia lukuisista liikkeistä. Liity jäseneksi osoitteessa www.luontoliitto.fi/liity.

#yhdessäluontoon

6.10.2016

Vaeltamisen lyhyt oppimäärä luontoliittolaisittain

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piirin vaelluskurssin viikonloppuretki Kurjenrahkan kansallispuistossa 19.-21.8.2016

Teksti: Milla Aalto
Kuvat: Katariina Riipinen ja Milla Aalto


Vaelluskurssin viikonloppuretkelle osallistui iso joukko niin aloittelevia kuin kokeneempiakin vaeltajia.
© Katariina Riipinen

Piirimme on järjestänyt jo vuosia vähintään kerran kesässä kohtuullisen aloittelijaystävällisen vaellusreissun Lappiin, mutta retkien osanottajajoukko on vuodesta toiseen pysynyt melkolailla samana. Uusia ihmisiä on tullut mukaan vain harvoin, vaikka kynnys on pyritty pitämään matalalla. Tänä kesänä työharjoittelijamme järjesti piirille kokonaisen vaelluskurssin, ja kas, kuinka aivan uusia osallistujia ilmaantuikin kuvioihin suorastaan pilvin pimein! Tästä voinemme päätellä, että ensikertalaisen on ehkä jotenkin helpompaa tulla mukaan, jos kyseessä on ihan virallisesti aloittelijoille suunnattu kurssimuotoinen kokonaisuus yksittäisen retken sijaan.

Menestyksekäs vaelluskurssimme alkoi kolmella teoriatunnilla, jotka pidettiin Turussa heinäkuun aikana. Teoriaosuuden aikana käytiin läpi vaeltamisen perusteita sulan maan aikaan Suomen olosuhteissa: retkiruokailua, varusteita, majoittumista, reitin suunnittelua, suunnistamista, ensiaputaitoja ja sen sellaista. Teoriaosuutta seurasi kaksi käytännön retkeä, joista ensimmäinen oli kolmen päivän harjoitusvaellus Kurjenrahkan kansallispuistossa. Toinen reissu olikin sitten jo viikon ruskavaellus Lapissa - siitä kerromme lisää omassa retkiraportissaan myöhemmin.

Kuten kaikessa luonnonharrastustoiminnassamme muutenkin on tapana, painotimme vaelluskurssillamme erityisesti ympäristöystävällisiä ja muut ulkoilijat huomioon ottavia retkeilytapoja. Maastossa pyrimme keskittymään leppoisaan ja kiireettömään luonnontarkkailuun kuntoilukeskeisen suorittamisen sijaan. Varusteita järjestettiin tarpeen mukaan lainaan sekä Turun retkipajalta että piirin omasta varustevarastosta, joten ensikertalaisten ei tarvinnut heti hankkia omia kamppeita.

Kurjenrahkan retkellä oli mukana yhteensä 12 osallistujaa, mutta porukka vaihtui hiukan viikonlopun aikana, sillä retki oli pilkottu osiin siten, että edes jokin pätkä sopisi jokaisen osallistujan aikatauluihin. Perjantai-iltana patikoitiin Savojärven kierros ja palattiin sivistyksen pariin Kurjenpesän luontotuvan lähelle telttailemaan yöksi. Lauantain ja sunnuntain aikana kierrettiin Kurjenpesältä Vajosuon kautta Pukkipalon aarnialueelle ja edelleen Lakjärven kautta takaisin Kurjenpesälle. Osa porukasta oli siis mukana vain perjantaina, osa vain lauantaina ja sunnuntaina.

Ensimmäinen päivä: Iltalenkki Savojärven ympäri


Perjantai-iltana ensimmäisen etapin osallistujat kokoontuivat Kurjenpesän luona, missä jaettiin ensin lainavarusteet, materiaalit ja ohjeet. Liikkeelle lähdettiin suhteellisen myöhään illalla, sillä retken alkamisaika pyrki ottamaan huomioon työssäkäyvät ja koululaiset. Kaunis ilta-aurinko kultasi metsä- ja suomaisemat, joiden läpi patikoimme leppoisan lämpimässä loppukesän säässä. Päivällistauko pidettiin Rantapihan tulentekopaikalla auringon jo alkaessa painua horisonttiin.

Pitkoksilla kömpi karvainen toukka, jonka siirsimme kartan kulmalla sivummalle turvaan. Tunnistatko lajin?
© Milla Aalto

Rantapihan taukopaikalla pidettiin retken ensimmäinen maastokokkailutauko.
© Milla Aalto

Päivän etappi oli pituudeltaan kuusi kilometriä. Merkityn reitin seuraamisesta huolimatta jaoimme suunnistusvuorot, jotta kaikki osallistujat saivat vuorotellen harjoitella letkan vetämistä pareittain, tahdin pitämistä sopivana, juomataukojen huomioimista ja kartalla pysymistä. Näitä taitoja tultaisiin kuitenkin tarvitsemaan myöhemmin tositoimissa.

Auringon painuttua jo mailleen lähestyttiin viimein Kurjenpesää. Viimeisillä pitkoksilla ennen luontotuvan pihaa nähtiin useampi suurikokoinen sammakko ja rupikonna. Perillä leiripaikalla kurssilaiset pääsivät harjoittelemaan telttojen pystytystä ja telttaryhminä majoittumista. Yö oli kohtuullisen lämmin ja tyyni.

Auringonlaskussa oli tunnelmaa.
© Katariina Riipinen

Toinen päivä: Lahoja pitkoksia, haastavaa ryteikköä ja aarniometsän hiljaisuutta


Lauantaiaamuna saapuivat paikalle loputkin vaelluksen osanottajat. Aamiaiskokkailujen ja leirin purkamisen jälkeen päästiin lähtemään päivän etapille, jolla oli pituutta noin 13 kilometriä. Sää oli melkoisen lämmin ja aurinkoinen - aikamoinen ero edeltäneen viikon viileisiin ilmoihin.

Vaellusaamiainen voi olla vaikkapa myslipuuroa.
© Milla Aalto

Leiripaikka hehkui ihanassa aamuauringon valossa.
© Milla Aalto

Aluksi kuljettiin pitkostettua reittiä Vajosuolle päin. Pitkospuut tällä osuudella ovat paikoin todella kaameassa kunnossa, joten vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei puuttunut. Eteneminen vaati tasapainotaiteilua ja hyppimistä, mutta touhu sujui onneksi kaikilta oikein mallikkaasti.

Metsäsaarekkeilta löydettiin kypsiä puolukoita ja vielä hyväkuntoisia mustikoitakin välipalaksi. Kantarellisatoakin saatiin kerättyä mukaan. Metsätiaisten sirkutteluja kuului latvuksista, ja uljaita korppeja nähtiin useampaan otteeseen lennossa metsän yllä. Suolla käyskenteli myös laulujoutsenia. Koivusaaren lintutornilla pysähdyimme hetkeksi ihailemaan avaria maisemia ja tähystelemään suon elämää.

Pitkospuut Kurjenpesältä Vajosuolle päin ovat jo parhaat päivänsä nähneet. Maisemissa on erämaista tunnelmaa.
© Milla Aalto

Lounasta syötiin Töykkälän laavulla. Porukkamme kuopukset harjoittelivat risukeittimen käyttöä. Matkan varrelta kerätyistä sienistä saatiin mukavaa täydennystä pussiruokaan. Koko joukko paikallisia ampiaisia halusi myös päästä osingoille houkuttelevista eväistämme.

Kurssin päävetäjän hieno kotitekoinen risukeitin otettiin harjoituskäyttöön.
© Milla Aalto

Joskus vaellusruoka voi näyttää näinkin gourmet'lta.
© Milla Aalto

Emme kiertäneet koko Vajosuon vaellusta, vaan koukkasimme pian Töykkälän jälkeen kansallispuiston ulkopuolelle harjoittelemaan suunnistusta vähän vähemmän juhlavissa olosuhteissa, poluttomassa ja vaikeakulkuisessa metsätalousryteikössä, jossa näkyvyys oli paikoin olematon.

Reitillemme sattui myös muutamia metsäojia, joiden ylitykset aiheuttivat vähän päänvaivaa. Yksi retkikuntamme jäsenistä muljautti nilkkansa ojan yli loikatessaan, joten myös maastoensiapua jouduttiin harjoittelemaan käytännössä. Onneksi vamma ei ollut vakava, ja matkaa päästiin pian jatkamaan.

Taloustaimikko ei ole ihanteellisinta suunnistus- ja patikointimaastoa.
© Milla Aalto

Pian kuitenkin pääsimme ulos ryteiköstä sänkipellon laitaan. Ylitimme pellon ja sukelsimme taas metsään, nyt suuntana Pukkipalon aarnialue. Ojasta pyrähti lentoon muutama kanalintu, joita arvelimme peltopyiksi, mutta havainnointiaika oli niin lyhyt, ettei kunnollista määritystä pystynyt tekemään. Metsän reunassa nähtiin myös yksi naaraspuolinen metsäkana, ilmeisesti teeri.

Onneksi pellot oli puitu, joten saatoimme oikaista suoraan niiden yli.
© Milla Aalto

Lähestyimme Pukkipaloa Saksalan suunnalta metsäautotietä pitkin. Suunnistus oli jälleen helppoa, mutta maisemat melko tylsät, kunnes kansallispuiston vanha metsä sulki meidät taas sisäänsä. Takaniitunvuoren näköalapaikalla pidimme vielä yhden kunnon tauon ja ihastelimme maisemia ennen matkan jatkamista yöpymispaikalle Lakjärven laavuille.

Väsymys alkoi olla läsnä viimeisellä legillä. Juttelu vaimeni. Metsän hiljaisuus sakeni. Aurinkokin alkoi jo painua mailleen, ja aarniometsään hiipi hämärä. Lakjärven laavuille saavuttiin sopivasti ennen pimeää. Teltat pystytettiin, päivälliset kokkailtiin, vettä puhdistettiin seuraavaa päivää varten, iltanuotiolla istuskeltiin jutustelemassa.

Illan viimeinen legi taittui Pukkipalon aarnialueen hämyisessä vehreydessä.
© Milla Aalto

Päivällistä kokkailtiin Lakjärven laavulla.
© Milla Aalto

Yö oli leppeä, mutta sadetta ripsi hiukkasen. Huussin lähellä havaittiin yön pimeydessä yksi lepakko otsalampun valossa, mutta tarkempi lajimääritys jäi ymmärrettävästi tekemättä. Mustarastas ja punarinta alkoivat äännellä aamuyöstä leirin lähellä, molemmat hyräilivät myös puolilaulua aamuhämärissä.

Lakjärven leiripaikan ylle kohoavat korkeat hongat.
© Milla Aalto


Kolmas päivä: Reippaasti takaisin lähtöpisteeseen


Sunnuntaina aamutoimet sujuivat kurssilaisilta jo oikeastaan rutiinilla. Ennen lähtöä viimeiselle etapille harjoiteltiin laavulla vielä tulentekotaitoja.

Kurssilaiset kerääntyivät laavulle tulensytytysharjoitukseen.
© Milla Aalto

Päivän reitti kulki Lakjärveltä Pukkipalon parkkipaikalle ja sieltä taas kohti Kurjenpesää. Sää lämpeni ja kuivui päivän edetessä. Osa porukasta intoutui ottamaan kengät pois jalasta ja kävelemään metsässä paljain jaloin. Oli mahtavaa nauttia kesästä ja paljain jaloin kulkemisesta vielä hetki ennen syksyn saapumista.

Lounasta kokkailtiin jälleen Rantapihalla. Siellä pysähtyi myös iso joukko partiolaisia. Lounaan jälkeen siirryttiin sitten takaisin Kurjenpesälle, minne retki päättyi. Harjoitusvaellus oli ohi, varusteet ja fiilikset oli testailtu ja kurssilaiset olivat (enemmän tai vähemmän) valmiita lähtemään parin viikon päästä tositoimiin Lappiin.

Kurjenrahkan karun kauniit suo- ja metsämaisemat sekä elokuun lopun yllättävän lämpimät ja poutaiset säät tarjosivat hienot puitteet onnistuneelle viikonloppuvaellukselle.
© Milla Aalto

Terveisiä vaelluskurssin loppuhuipennukselta, Lapin-vaellukselta, luvassa myöhemmin.

4.10.2016

Liito-orava jarruttaa Paimion kaupungin lähimetsähakkuita

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piirin tiedote 4.10.2016


© Katariina Vuorinen

Paimion kaupungin Kriivarin alueella aloittamien metsähakkuiden jatkaminen on lykkäytynyt liito-oravahavaintojen vuoksi. Alueella on jo ehditty suorittaa valmistelevaa raivaustyötä ja alikasvos on suurelta osin poistettu, mutta Luonto-Liiton ja muiden luonnonsuojelutoimijoiden aktiivisuuden ansiosta hakkuut ollaan keskeyttämässä toistaiseksi.

Paimion kaupunki käynnisti hakkuut Kriivarissa Kevolantien ja Maurizintien välisellä alueella noin kaksi viikkoa sitten ilman vaadittavien luontoselvitysten tekoa. Paikalla tehtyjen liito-oravahavaintojen vuoksi Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri teki ELY:lle 21.9. luonnonsuojelulain mukaisen toimenpidekieltoaloitteen, jossa vaadimme hakkuita ja niiden valmisteluja keskeytettäväksi.

Tiistaina 27.9. järjestettiin luonnonsuojelutoimijoiden, Paimion kaupungin ja metsänhoitoyhdistyksen yhteinen metsäkatselmus, mutta kaupunki ilmoitti rajaavansa hakkuiden ulkopuolelle ainoastaan pienen, riittämättömän kuvion liito-oravan levähdyspuun vierestä ja läheisen lähteen ympäriltä. Luonnonsuojelulain vastaisia hakkuita oli tarkoitus jatkaa hakkuusuunnitelman mukaan eilen maanantaina. Perjantaina ELY-keskus kuitenkin viimein ilmoitti olevansa yhteyksissä kuntaan ja metsähoitoyhdistykseen hakkuiden lopettamiseksi viimeistään siihen asti, että ELY:n edustaja ehtii käymään paikanpäällä varmistamassa hakkuusuunnitelmien lainmukaisuuden.

Keväällä voimaanastuneesta lakimuutoksesta johtuen ELY-keskukset eivät enää tee etukäteisiä aluerajauksia liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoille, vaan vastuu lajin asianmukaisesta huomioinnista on hakkuiden suorittajalla. Paimion teknisen johtajan Markku Kylenin mukaan hakkuissa huomioidaan riittävällä tavalla metsän luontoarvot. Alueella ei kuitenkaan ollut tehty kattavaa liito-oravaselvitystä, eikä lajia huomioitu alkuperäisessä hakkuusuunnitelmassa. 

Luontoinventoija Janne Kumpulaisen mukaan Kriivarin alueelta on olemassa myös näköhavaintoja liito-oravasta, ja papanoiden eri-ikäisyydestä on pääteltävissä, että liito-orava on käyttänyt aluetta vähintään puolentoista vuoden ajan. Yhä jatkuvissa kartoituksissa on tähän mennessä selvinnyt, että laji asuttaa todennäköisesti kohtuullisen laajaa aluetta Kriivarin metsästä. Luotettavasti liito-oravien esiintymistä voidaan kartoittaa vasta maalis–toukokuussa.

Luonnonsuojelulain 49.1 § mukaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen on kielletty huolimatta alueen rakennuskaavasta tai maisematyöluvista. Nykyinen hakkuusuunnitelma vaarantaa liito-oravan säilymisen alueella, sillä lisääntymis- ja levähdyspaikkojen säilyttäminen kelvollisena vaatii huomattavasti nykyistä laajemman aluerajauksen. Tutkimusten mukaan liito-oravan säilyttämiseksi lisääntymis- ja levähdyspaikoilla niiden koon tulisi olla minimissään noin neljän hehtaarin laajuisia.

Kriivarin metsä on merkittävä liito-oravan säilymiselle Paimiossa. Kaupungin kaavoituksella tai Natura-verkostolla ei ole Paimiossa toistaiseksi turvattu liito-oravalle luonnonsuojelulain 5 § mukaista tilaa, ja Paimion liito-oravahavaintopaikat ovat supistuneet merkittävästi viime vuosikymmeninä. Lisäksi Kriivarin metsä on virkistysarvoiltaan merkittävä taajamametsä, jonka avohakkuusuunnitelmia voidaan jo sinällään pitää epämielekkäinä. Metsä on muun muassa läheisen koulun ja päiväkodin aktiivisessa käytössä.

Paimion kaupungin hakkuutiedote

Lisätiedot:

Katariina Vuorinen, Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piirin varapuheenjohtaja ja metsävastaava
katariina.e.vuorinen [ät] utu [piste] fi

Lähteet:

Hakala A. (2016) Kriivarin metsässä liito-oravan jätöksiä – Paimio supistamassa avohakkuita. YLE 30.9.2016. Luettu 3.10.2016: http://yle.fi/uutiset/3-9202214

Hanski I. K. (2015) Liito-oravan lisääntymis-ja levähdyspaikkojen määrittäminen ja turvaaminen metsien käytössä. Luonnontieteellisen keskusmuseon lausunto ympäristöministeriön ja maa-ja metsätalousministeriön ohjeluonnoksesta 3.2.2015, 4 s.

Jokinen M., Mäkeläinen, S. & Ovaskainen, O. (2015) ’Strict’, yet ineffective: legal protection of breeding sites and resting places fails with the Siberian flying squirrel. Animal Conservation 18: 167–175

5.9.2016

Luontokerhojen syyslukukausi alkaa

Nyt kaikki lapset yhdessä lähimetsiin!
© Tuulia Syvänen

Alakouluikäisten lasten luontokerhot aloittavat taas toimintansa Turun seudulla. Syyslukukaudella 2016 Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piirillä on kolme luontokerhoa, joihin mahtuu vielä mukaan: Turun Martissa ja Littoisissa sekä Raisiossa.

Lasten luontokerhoissa muun muassa leikitään ulkona, retkeillään lähiluonnossa sekä askarrellaan – ja samalla opitaan lisää luonnosta. Jokaisella kerhokerralla on luvassa mukavaa puuhaa ja luontoelämyksiä samanikäisten kavereiden ja turvallisen ohjaajan kanssa.

Kerhot kokoontuvat viikoittain koko kouluvuoden ajan. Osanottomaksu on 30 euroa lukukaudelta, johon sisältyy kerhon ohjelma sekä henkilötapaturmavakuutus kerhoaikana. Tarkempia tietoja saa suoraan ohjaajilta sekä Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piirin tapahtumasivulta.

Luontokerho Raisiossa

24.8.2016 alkaen keskiviikkoisin 17:30 – 18:00
Friisilän verstaat, Hulvelankatu 35, Raisio
Ilmoittautumiset ja tiedustelut: ohjaaja Katri Purtsi, katripurtsi [ät] hotmail.com

Luontokerho Littoisissa
6.9.2016 alkaen tiistaisin klo 14:30 – 16:00
Littoisten Monitoimitalo, Tallakatu 2, Littoinen
Ilmoittautumiset ja tiedustelut: ohjaaja Inna Laitolahti-Jalava, inna [ät] tilastopaja.fi

Luontokerho Martissa
8.9.2016 alkaen torstaisin klo 17:00 – 18:30
Luonnonsuojelukeskus, Martinkatu 5, Turku
Ilmoittautumiset ja tiedustelut: ohjaaja Linda Laakso, lklaak [ät] utu.fi

25.8.2016

Hyvää Suomen luonnon päivää!

Jokainen päivä voi olla luonnon päivä, mutta virallisesti Suomen luonnon päivää juhlitaan tänä vuonna 27.8. Nyt katseet suunnataan jo ensi vuonna vietettäviin Suomen 100-vuotisjuhliin. 

© Silja Aalto
Elokuun viimeisenä lauantaina luvassa on mielenkiintoisia tapahtumia ympäri maan sekä kokeiluja vuoden 2017 juhlintaa varten. Juhlia voi monella tapaa: järjestämällä itse pop up -tapahtuman, osallistumalla eri toimijoiden toteuttamiin tapahtumiin tai vaikka yksinkertaisesti lähtemällä ystävän kanssa luontoon.

Suomen Luonnon päivät 2017 -tapahtumakonsepti sisältää neljä yhdessä luontoon menemisen päivää satavuotiaan Suomen kunniaksi. Suomen itsenäisyyden juhlavuonna kansalaiset halutaan saada sukeltamaan talveen (4.2.2017), villiintymään keväästä (20.5.2017), rakastumaan kesäyöhön (17.6.2017) ja juhlimaan Suomen upeinta luontoa (26.8.2017) sata päivää ennen virallista itsenäisyyspäivää.

Luonnon päivät 2017 on virallinen Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmahanke, joka toteutetaan valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -sihteeristön tuella. Luonnon päivät 2017 tehdään yhdessä – valmistelussa on mukana jo 40 organisaatiota eri aloilta. Kaikki tapahtumat päivitetään osoitteeseen luonnonpaivat.fi/haetapahtumia. Tunnelmia jaetaan sosiaalisessa mediassa tunnisteilla #luonnonpaivat ja #suomi100.

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri osallistuu juhlintaan tänä vuonna jakamalla tietoa juhlapäivästä kannustaen kaikkia sen viettoon sekä järjestämällä samana viikonloppuna pyöräretken Kuusiston linnanraunioille. Retki pidetään sunnuntaina 28.8. Matkaan lähdetään klo 12 Turusta, Kupittaan Citymarketin luota. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Maan ystävien paikallisryhmän kanssa. Osallistuminen on ilmaista eikä edellytä kummankaan järjestäjätahon jäsenyyttä.

Lisätiedot pyöräretkestä: Sofia Böling, sofia.a.boling [ät] gmail.com

Tapahtuma Facebookissa

Suomen luonnon päivät sosiaalisessa mediassa:
 
Facebook/luonnonpaiva
Instagram @luonnonpaivat
Twitter.com @luonnonpaiva

#luonnonpaivat #suomi100

24.8.2016

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri etsii uusia vapaaehtoisia riveihinsä

Oletko ympäristöasioista, retkeilystä tai lasten ympäristökasvatuksesta kiinnostunut nuori? Haluaisitko ryhtyä vapaaehtoiseksi näiden asioiden parissa toimivaan aktiiviseen kansalaisjärjestöön? Mikäli vastasit molempiin kyllä, saatat olla juuri etsimämme henkilö!

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen porukka toivottaa uudet vapaaehtoiset tervetulleiksi!
© Teemu Saloriutta

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri on yksi valtakunnallisen Luonto-Liiton kahdeksasta paikallistoimintaa toteuttavasta piirijärjestöstä. Kaikki piirin toiminta on pitkälti nuorten vapaaehtoisten itse aikaansaamaa, eikä kynnys järjestöaktiiviksi ryhtymiseen ole korkealla. Toiminta on avointa kaikille luonnosta ja ympäristöasioista kiinnostuneille tieto- ja taitotasosta riippumatta.

Vapaaehtoisten työpanos on piirin toiminnan edellytys. Kukin vapaaehtoinen voi osallistua siihen omien resurssiensa mukaan, taitojaan ja vahvuuksiaan hyödyntäen. Voit ilmoittautua auttamaan vaikkapa tapahtumien järjestämisessä, toiminnan ideoimisessa, tiedotteiden levittämisessä, bloggaamisessa tai verkkosivujen ylläpitämisessä.

Järjestötoiminnan pyörittäminen on hauskaa ja palkitsevaa. Sen myötä pääsee oppimaan monia hyödyllisiä taitoja, joita ei joka koulussa opeteta, ja saa paljon uusia kavereita ja tärkeitä kontakteja tulevaisuutta varten. Kokemus hallitustyöskentelystä tai luottamustoimen hoitamisesta merkittävässä kansalaisjärjestössä näyttää toki myös edustavalta CV:ssä.

Piirin toiminta keskittyy Turun seudulle, mutta aktiviteetteja järjestetään jäsenten toiveiden mukaan muuallakin. Piirin toimialuetta on Varsinais-Suomen ohella myös Satakunta. Tällä erää piirin vapaaehtoisten ikäjakauma on noin 16-27 vuotta, mutta toimintaan osallistuu paljon myös nuorempia ja vanhempia ihmisiä.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä piirin istuvaan puheenjohtajaan (Milla Aalto, milla.aalto [ät] luontoliitto.fi, O5O 572 2345) ja kerro, mitä osaat ja haluat tehdä, tai saavu paikalle suoraan piirin syyskokoukseen, joka pidetään lauantaina 17.9. klo 15 alkaen Café Artissa, osoitteessa Läntinen Rantakatu 5, Turku.

29.6.2016

Turun seudulle luontokerho-ohjaajaksi

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri etsii kerho-ohjaajaa perustamaan uutta luontokerhoa alakouluikäisille lapsille heti syyslukukauden 2016 alkaessa.

Luontokerhot ovat osa Luonto-Liiton ympäristökasvatustoimintaa. Yhteen kerhoon mahtuu noin 10 lasta. Kerhot kokoontuvat kerran viikossa kouluvuoden ajan. Kerhon ajankohdan päättää ohjaaja itse. Yhden kerhoillan vetämisestä maksetaan 35 euron palkkio.

Ohjaajan tehtävät pähkinänkuoressa:
  • Suunnittelet kerhon ohjelman Luonto-Liiton ympäristökasvatusmateriaalin avulla. (Apua ideointiin saat toki tarvittaessa.) Kerholla voi olla jokin teema (esim. luontotaide tai retkeily) ohjaajan kiinnostuksen ja osaamisen mukaan.
  • Ohjaat kerhoa kerran viikossa iltapäivisin (1,5h/kerta).
  • Osallistut kerhosi paikalliseen markkinointiin esim. toimittamalla tiedotteen kouluille.
  • Pidät yhteyttä Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiriin, kerholaisten huoltajiin sekä mahdollisesti myös toimitilaan, jossa kerho kokoontuu.

Edellytämme ohjaajalta vähintään 18 vuoden ikää. Ohjaajavalinnassa eduksi katsotaan Luonto-Liiton kerho-ohjaajakoulutuksen käyminen, muu soveltuva alan koulutus, aiempi kokemus kerho-ohjaajana toimimisesta tai muusta lapsiryhmien kanssa työskentelystä, luonnonharrastustausta, oma-aloitteisuus sekä valmiiden suunnitelmien olemassaolo, etenkin jos sinulla on jo tiedossasi mahdollinen ilmainen tai hyvin edullinen kerhotila tai jos kerhon on tarkoitus kokoontua aina ulkona.

Kerhon toiminta olisi hyvä päästä aloittamaan viikolla 34 tai 35, viimeistään viikolla 36. Kerhon pyörittäminen ainoastaan syyskauden ajan on myös mahdollista, vaikka koko lukukauden toimiva kerho olisikin ihanteellisin vaihtoehto.

Ilmaise kiinnostuksesi ja ideasi kerhon sijainnista ja toiminnasta mahdollisimman pian. Kerhoa koskevat perustiedot tulisi olla selvillä 10.8.2016 mennessä, jotta kerhoa on aikaa mainostaa. Valinta tehdään heti sopivan hakemuksen tultua!

Vapaamuotoiset hakemukset ja kyselyt: Elina Multaharju, multaharju.elina[ät]gmail.com

22.6.2016

Retkeilytaidot hakusessa, mutta Lapin-vaellus houkuttelisi?

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri järjestää kesällä 2016 vasta-alkajan vaelluskurssin!

Vaelluksella Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa
© Mirelle Aalto

Kurssilla perehdytään useamman vuorokauden kestävällä vaelluksella tarvittaviin varusteisiin ja taitoihin. Kurssi alkaa kolmena arki-iltana Turun luonnonsuojelukeskuksella järjestettävällä teoriaosalla, jonka jälkeen uusia taitoja päästään kokeilemaan viikonloppuretkellä Kurjenrahkan kansallispuistossa. Kokonaisuus huipentuu kuuden vuorokauden ruskavaellukseen klassisella Pallas–Hetta-reitillä. Vaelluksen aikana yövytään omissa teltoissa osittain autiotupiin tukeutuen.

Kurssin kohderyhmää ovat noin 15–30-vuotiaat. Retkeilytaitoja harjoitellaan kurssilla nousujohteisesti, ja vaelluksen päivämatkat ja reitti suunnitellaan ensikertalaisille sopiviksi. Tavoitteena on, että kurssin suorittanut voi turvallisin mielin lähteä omatoimisesti useamman yön retkelle ja osaa pitää huolta itsestään maastossa. Vaelluksella pyritään painottamaan kiireetöntä luonnontarkkailua ja ympäristöystävällistä retkeilytapaa.

Kurssin aikataulu

Teoriaoppitunnit Turun luonnonsuojelukeskuksella (Martinkatu 5)
Varusteet ja pakkaaminen to 14.7. klo 18:00–20:00
Retkiruoka to 21.7. klo 18:00–20:00
Reitin suunnittelu ja suunnistaminen, retkikuntana toimiminen ja ensiapu ke 27.7. klo 18:00–20:00

Viikonloppuretki Kurjenrahkan kansallispuistossa 19.–21.8.
Lähtö retkelle tapahtuu perjantaina, mutta reitti suunnitellaan niin, että mukaan voi liittyä myös lauantaina.

Lapin-vaellus Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa 4.–11.9.
Lähtö on sunnuntai-iltana 4.9. yöjunalla Rovaniemelle, josta bussi tai muu kuljetus Pallakselle. Turkuun palaamme sunnuntaiaamuna 11.9.

Kurssin eri osiin (teoriatunneille, viikonloppuretkelle ja Lapin-vaellukselle) voi osallistua kaikkiin tai vain haluamilleen osille. Monia vaellukselle tarvittavia varusteita on mahdollista saada lainaan.

Teoriaosalle ja viikonloppuretkelle ei ole osallistumismaksua. Lapin-vaelluksen hinta asettuu haarukkaan 100–180 euroa. Hinta tarkentuu myöhemmin kesällä. Hinta sisältää matkat, henkilötapaturmavakuutuksen ja tarvittaessa myös lainavarusteet.

Sekä viikonloppuretkelle että Lapin-vaellukselle tulee ilmoittautua 31.7. mennessä
sähköpostitse kurssin koordinaattorille (ks. yhteystiedot alla). Teoriaosuuteen ei tarvitse ilmoittautua erikseen. Jos suunnittelet osallistumista Lapin-vaellukselle, olisi viimeiselle teoriakerralle saapuminen suositeltavaa, jotta vaellusporukka pääsisi tapaamaan toisensa jo etukäteen.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset:
Sampo Rouhiainen, sampo.rouhiainen [ät] gmail.com

16.6.2016

Koko perheen ViherVillitys

Teksti: Milla Aalto
Kuvat: Katariina Riipinen

Viime viikonloppuna Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri oli mukana Valonian järjestämässä ViherVillitys-tapahtumassa, joka täytti Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan lampien ympäristön hauskalla luonto- ja ympäristöaiheisella toiminnalla. Tässä poimintoja värikkäältä tapahtumapäivältä.

Piirimme pisteellä tehtiin kasvomaalauksia, jaettiin Luonto-Liiton materiaaleja ja myytiin kangasmerkkejä.

Turun Maan ystävät oli järjestänyt tapahtumaohjelmaksi taimienistutustyöpajan. Osanottajat saivat valita lahjoitettujen taimien joukosta omansa ja istuttaa sen kierrätysämpäriin. Mukaan sai vielä ohjeita ympäristöystävälliseen ja luonnonmukaiseen kasvienhoitoon.

4H oli tuonut paikalle kaksi pientä vuohta!

ELY-keskuksen pisteellä päästiin tutustumaan vieraslajeihin.

ELY-keskuksen hauskat vieraslajiaiheiset palapelit.

Turku Energian värikäs infopiste.

Ymäristökasvatusyhdistys Haavi oli järjestänyt paikalle luuppeja ja mikroskooppeja, joilla päästiin tarkkailemaan lammen ötököitä.

Tapahtuma-alueena toimi Ruissalon puutarhan lampien ympäristö.

Puuskittaisen tuulen vuoksi paperitavaran päälle piti laittaa kiviä.

Kasvomaalauksessa riitti pieniä ja vähän isompiakin asiakkaita välillä jonoksi asti.

Perhosesta tuli suosittu kuva-aihe.

Maan ystävien #pyöräytys2016-tempauksen polkupyöräsankari Janne tuli myös vierailulle. Hän polkee tempauksen myötä Helsingistä aina Rovaniemelle saakka ja vierailee matkalla MY:n paikallisryhmien luona.

Iltapäivällä aurinko lämmitti ja ajoittaiset sadekuurotkin jäivät taakse. Tunnelma oli mukava.

13.6.2016

Haussa ohjaajia ja kokkeja nuortenleirille

Sinustako luonnonharrastusleirin ohjaaja tai kokki?

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri etsii kahta ohjaajaa ja kahta kokkia Saaristomerellä järjestettävälle, noin 15–30-vuotiaille nuorille suunnatulle luonnonharrastusleirille. Leiri järjestetään 7.8.–12.8.2016 Taivassalon Tippsundissa. Ohjaajana tai kokkina pääset nauttimaan leirielämästä, minkä lisäksi ohjaajille maksetaan leiristä 150 euron ja kokeille 200 euron palkkiot.

Ohjaajilla pitäisi olla jonkinlaista kokemusta leirillä ohjaamisesta sekä ensiaputaitoja. Lisäksi luontoharrastus-/retkeilytausta sekä Luonto-Liiton leiriohjaajakoulutus ja luonnonharrastusmerkki Pihkan suoritus katsotaan eduksi. Ohjaajien olisi toivottavaa olla täysi-ikäisiä.

Kokkien tehtävään voi mielellään hakeutua valmiina työparina tai jos kokee, että kykenee työskentelemään sujuvasti erilaisten ihmisten kanssa paineenkin alla, yksittäinkin voi hakea. Kokeilta odotetaan kokemusta kasvisruuan valmistamisesta sekä isommille ryhmille kokkaamisesta.

Jos innostuit, lähetä meille vapaamuotoinen hakemus, jossa kerrot tehtävään liittyvästä kokemuksestasi sekä muusta, mitä katsot olennaiseksi. Hakemukset voi lähettää 18.6. mennessä sähköpostitse piirin puheenjohtajalle: Milla Aalto, milla.aalto [ät] luontoliitto [piste] fi

Lisätietoja antaa leirikoordinaattori: Kalle Nikander, vasp.harjoittelija [ät] gmail [piste] com

11.6.2016

Vielä kannattaa liittyä Kilometrikisaan

Kilometrikisa starttasi jo toukokuun alussa, mutta vielä ei ole myöhäistä lähteä mukaan. Osallistumalla kisaan Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piirin joukkueessa pääset kilpailemaan myös ihan oikeasta palkinnosta.

Piiri palkitsee kisajoukkueensa eniten pyöräilleen jäsenen 50 euron lahjakortilla Scandinavian Outdoor Storeen. Voittaja saa tiedon voitostaan sähköpostitse. (Joukkueen kapteeni näkee automaattisesti joukkueen jäsenten sähköpostiosoitteet.)

Kilometrikisa on pyöräilykilpailu, jossa osallistujat merkitsevät pyöräiltyjä kilometrejä ylös 1.5.-22.9.2016. Kisa on leikkimielinen ja maksuton. Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piirin joukkueen osallistumiskoodi on vasppolkeevoittoon.

4.6.2016

Luonnonharrastusleirin ilmoittautuminen avattu

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri järjestää noin 15–30-vuotiaille nuorille suunnatun luonnonharrastusleirin Taivassalon Tippsundissa 7.–12. elokuuta 2016
 
Saaristomeren maisemaa
© Kalle Nikander

Leirillä on luvassa monipuolista luontoaiheista ohjelmaa upeassa merellisessä ympäristössä. Leiriläiset majoittuvat mukavasti mökeissä. Leiripaikalle suunnataan Turusta 7.8. aamupäivällä, ja paluu tapahtuu 12.8. Mukaan voi tulla myös pysäkeiltä matkan varrelta.

Koko leirin hinta on Luonto-Liiton jäsenille 100 € ja muille 120 €. Hintaan sisältyy matkat Turusta Tippsundiin ja takaisin, majoitus ja ruokailut, ohjelma, materiaalit ja henkilötapaturmavakuutus.

Ilmoittaudu mukaan kesäkuun loppuun mennessä! Ilmoittautumiset leirikoordinaattorina toimivalle piirin harjoittelijalle sähköpostitse: vasp.harjoittelija [ät] gmail [piste] com. Koordinaattori vastaa mielellään myös kaikkiin leiriä koskeviin kysymyksiin. Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Lisätiedot: www.luontoliitto.fi/vasp/tapahtumat/luonnonharrastusleiri2016 

18.5.2016

Harakkakallion Oravien keväthavaintoja

Kuulumisia Toivolan toimintakeskuksella toimivasta erityislasten ja -nuorten luontokerhosta

Teksti ja kuvat: Pirjo Salo

Toivolan toimintakeskuksen lasten- ja nuortenkerho Oravat on nyt kokoontunut luontokerhoilun merkeissä läpi kevätlukukauden. Olemme saaneet seurata toimintakeskuksen lähimetsän, Harakkakallion, muuttumista talvisen valkoisesta keväisen vihreäksi. Sama metsä näyttää näinä keväisinä päivinä aivan erilaiselta kuin talvisessa lumipuvussaan, myös metsän äänet ja tuoksut ovat toiset kuin talvella. Nyt siellä laulelee huilumaisesti mustarastas ja sepelkyyhky lennähtää ohi siivet komeasti läpsähdellen.

Linujen kiikarointia. Ainakin sepelkyyhkyjä nähtiin.

Mustikan kukat ovat kypsymässä. Silloin kimalaisten pörinä on hyvä merkki: saamme syksyllä herkutella mustikoilla. Kimalaisten tärkeänä tehtävänä on kukkien pölyttäminen. Paljon muurahaisiakin on jo liikkeellä. Ainakin kekomuurahaisia uurastaa jo isoin joukoin kevätpuuhissa. Kivien alta löysimme myös keltaisia muurahaisia, siloviholaisia, joiden ikävä puraisu on varmaan kaikille tuttu. Perhosista olemme nähneet sitruuna- ja nokkosperhosen, joten saimme täytettyä Kevätseuranta-lomaketta niidenkin osalta.

Ötökkäjahdissa.

Rohkea kerholainen ja kekomuurahainen.

Siloviholaisen puremaa emme halunneet.

Tarkkasilmäinen kerholainen löysi metsästä erikoisen havupuun. Sen neulaset ovat pehmeät ja pitkät - aivan kuin vappuhuiska, tuumittiin. Selvittelimme nimeä ja viimein määritimme sen siperialaiseksi sembramännyksi. Taitaa siis olla karkulainen jostain puutarhasta. Hyvin näyttää viihtyvän kallioisessa metsämaastossa sekin. Omaan lähimetsään kannattaakin mennä aina avoimin mielin, sillä joskus siellä saattaa tulla erikoisuuksiakin vastaan.

Sembramäntykö se tässä?